KUNTAVAALIT 2008

SUOMEN KRISTILLISDEMOKRAATIT - SALON SEUDUN PAIKALLISOSASTO

Selkokielinen vaaliohjelma
 
Vaaliohjelmamme on kirjoitettu niin, että mahdollisimman moni voi sitä ymmärtää. Olemme jättäneet koukeroiset ilmaisut pois ja keskittyneet kouriintuntuviin asioihin. Sellaisiin, jotka ovat meille tärkeitä. Ne ovat tärkeitä aika monelle muullekin Salon seudulla.

BUSSI VIE JA BUSSI TUO

"Kyl määki bussil menisi, mutku ei niit vaa ol."

Maalla asuvilla ei kaikilla ole omaa autoa. Heidän pitää päästä asioita hoitamaan ja ostoksille. Busseja ei enää ole tai niitä kulkee liian harvoin. Maaseudun ihmiset voisivat soittaa kutsukeskukseen ja ilmoittaa, että huomenna olisi kyytiä tarvis. Seuraavana päivänä sitten kutsukeskuksessa joku katsoisi ketkä palvelua kaipaavat ja sitten lähtisi bussi liikkeelle heitä kaikkia hakemaan.
 
Ennen oli paljon kirjastobusseja. Niitä tarvitaan nytkin. Palvelubussissa voisi hoitaa muitakin asioita. Siitä saisi ostaa postimerkkejä, ja se toisi tilatut lääkkeet ja sen semmoista, ruokaostoksetkin. Palvelubussi helpottaisi maalla asumista ja lapsetkin saisivat lukemista helpommin.

PIENI IHMINEN LÄHIKOULUUN

"No haluisiks sää matkustaa pual päivää päästäkses suure melusse laumaa toiseks pualeks päivää?"

Lapset odottavat kouluun pääsyä innokkaina. Monelle pienelle ihmisen alulle on parempi aloittaa koulu turvallisessa koulussa, joka on lähellä kotia. Kouluun voi pyöräillä tai kävellä ja joskus talvisin vaikkapa hiihtää. Kunto pysyy hyvänä ja mieli virkeänä. Turvallisessa lähikoulussa pystyy keskittymään oppimiseen.

SYÖMÄÄN!

"Eik täält ny lähempä perunoit löyry? Ja mist tämä lihaki on tullu?"

"On se hianoo ku ruaka tuaraa, mutt viäl ku olis jotta seuraa."

Kotonaan asuville vanhuksille tuodaan ruokaa kotiin. Vanhukset saavat ruuan laatikossa ja syövät sitten yksinään. Parempi olisi järjestää mahdollisuuksia yhteiseen ruokailuun toisten kanssa, koululla, perhepäivähoidossa tai kerhoissa.

JA MOPOT PARKKIIN HETKEKSI

"Tääl ei o mittää paikkaa, miss vois olla ilman ett ain joku on jottaa ruikuttamas."

Maallakin tarvitaan jotain tiloja, missä nuoret voivat seurustella ja viettää vapaa-aikaa. Tärkeää on, että aikuisia on mukana. Lisäksi nuorisotyön pitää olla pitkäjänteistä. Sitä ei voi kunnolla tehdä muutaman kuukauden projekteissa.

Hyvää jälkeä tulee kun kaikki nuorison kanssa työtä tekevät istuvat säännöllisesti yhdessä pohtimassa ratkaisuja. Hyvä esimerkki yhteistyön voimasta on Walkers-kahvila.

KANSALAISET KYYTIIN

"Jos olis jottan tiänny tämmösest ni olis voinu jottan tehrä."
 
Virkamiehet valmistelevat poliitikkojen päätettäväksi monia asioita. Kun virkamiehen työ on valmis, hän esittää sen poliitikoille, jotka päättävät asiasta. Vasta sen jälkeen lehdet kirjoittavat päätöksestä. Sitten kunnan asukkaat ihmettelevät, kun asia on päätetty ennen kuin heiltä on kysytty mitään.
 
Jos esimerkiksi mietitään uuden päiväkodin rakentamista, voi virkamies kysyä vanhemmilta mitä he asiasta ajattelevat. Monet vanhemmat ovat jonkun lapsiperheille tarkoitetun yhdistyksen jäseniä. Tämä yhdistys voisi kertoa virkamiehelle mitä vanhemmat asiasta ajattelevat jo ennen kuin asia viedään päätettäväksi. Näin virkamies tekee viisaampia esityksiä eikä kuntalaisten tarvitse kiukutellen hyväksyä mielestään ikäviä päätöksiä.
 

WAIHTOEHTOJA WANHAINHOITOON

Miksei vanhuksella voisi olla päivähoito läheisessä perheessä tai ryhmäkodissa toisten vanhusten kanssa? Miksi ainoa kotona asumisen vaihtoehto on laitos?

Kaupunkiin tarvitaan vanhustenohjaajia jotka auttavat vanhuksia tukien ja avun saamisessa ja virkistävien rientojen löytämisessä. Nämä ohjaajat olisivat saatavilla muuallakin kuin omissa toimistoissaan. Vanhustenhoitoon on monia ratkaisuja.

Vanhuksella pitää olla oikeus ja mahdollisuus ulkoiluun asuipa hän sitten kotona tai laitoksessa.

Eivätkö esimerkiksi yläasteikäiset voisi käydä auttamassa ja viihdyttämässä vanhuksia? Iäkkäät ihmiset ovat tämän maan rakentaneet työllään. Heidän ikänsä ei saa eristää heitä muusta maailmasta.

TERVEYTTÄ JOKA KYLÄÄN

”Onks terkkarii näkyny?”

Nyt pitää miettiä miten eri puolilla kaupunkia terveyspalvelut pelaavat. Ei ole potilaan kannalta hyvä, jos tarvitsee lähteä Salon keskustaan verinäytettä antamaan. Näytteenotto, lääkärin ja hoitajan vastaanotto täytyy säilyttää paikallisena toimintana.

Kouluissa pitää päästä terveydenhoitajan vastaanotolle mieluummin joka päivä kuin joka kuukausi. Koululääkäriä tarvitaan enemmän kuin kerran vuodessa.

Kaikkien terveydenhuollossa työskentelevien yhteistyötä tarvitaan, jotta voidaan kehittää toimintaa. Työpaikoilla pitää kuulla myös työntekijöiden näkemyksiä ja ideoita. Terveysalan vetovoimaisuutta työpaikkana voidaan lisätä, jos työstä saa kunnon palkan ja työnsä saa tehdä hyvin.

MITÄ SE MINUUN VAIKUTTAA

"Ain vaa raha ja raha! On kai täs maailmas jotta muutaki tärkkiää!"

Nykyään virkamiehet laskevat tarkasti kuinka paljon kaikki maksaa. Se mikä maksaa paljon on kallista. Vai onko? Pieni apu pienten lasten vanhemmille nyt voi säästää suuria summia myöhemmin. Jos perheissä menee huonosti, ja vanhemmat väsyvät, on lapsillakin kurjaa. Väsyneet vanhemmat ovat kärttyisiä. Jos joku kaupungin perhetyöntekijä tulisi välillä hoitamaan pieniä, äiti saisi nukkua valvottuja öitä pois. Pirteä äiti jaksaa ottaa asiat huumorilla ja kaikilla on hauskempaa.

Joskus on mietittävä miten asiat vaikuttavat pitkällä tähtäimellä. Säästö nyt voi johtaa vaikeuksien kasaantumiseen.

Joskus lapsen huostaanotto kuitenkin on paras vaihtoehto. Silloin lapsen pitää päästä hoitoon perheeseen, eikä laitokseen.

Lasten ja nuorten psyykkiset ongelmat ovat lisääntyneet. Saloon tarvitaan lisää vähintään yksi lastenpsykiatri ja koulupsykologeja.

MIELI MAASTA

"En mää tiärä kummottis elämä täst jatkuu. Mut kyl se kumminki jatkuu."

Joskus ihmisen mieli sairastuu. Silloin pitää olla apua saatavilla ja on tärkeää päästä ihmisten ilmoille keskustelemaan asioista. Saa huomata, että on muitakin samassa tilanteessa. Yhdessä on helpompaa selvitä eteenpäin. Näitä yhteisiä hetkiä järjestävät monet yhdistykset ja järjestöt. Niissä tehdään paljon tarpeellista työtä ja neuvotaan eteenpäin. Tätä työtä kaupungin kannattaa tukea pitkäjänteisesti.

UUDET SUOMALAISET

"Onk ne ihan hullui ku ne tollai ajattele?"

Maailma on monimutkainen. Suomessa syntyneenkin on joskus vaikeaa ymmärtää missä mitäkin asiaa hoidetaan. Muualta tulleelle se voi olla vieläkin vaikeampaa. Joskus puuttuu kielitaito, joskus joku muu taito. Tiedon saaminen ei ole helppoa, kun ei edes tiedä mistä kysyä.

Maahanmuuttajia tulee Suomeen ja myös Salon seudulle lisää. Kaupungin on hyvä olla varautunut siihen. On helpotettava muualta tulleiden totuttelua tähän maahamme. Nyt neuvoja antaa työvoimatoimisto ja sosiaalitoimi, neuvola ja koulu, mutta tiedonmurujen kokoaminen on työlästä. Kaupungilla pitää jatkossakin olla kotouttamisohjaajia, jotka voivat neuvoa Suomeen muuttanutta kaikenlaisissa asioissa. He ymmärtävät tänne tulleen elämää kokonaisuutena. Heidän puoleensa voi kääntyä kaikissa asioissa.

KUKA KILPAILEE?

"Ei kai kaikke tartte ostaa suurilt firmoilt? Osatan meilki kaikenlaist."

Kaupunki hoitaa monenlaisia asioita ihmisten elämän helpottamiseksi. Se on kaupungin tehtävä. Kaikkea kaupunki ei tee itse, vaan ostaa osan palveluista yrityksiltä. Mutta miltä yrityksiltä? Sääntöjen mukaan pitää kilpailuttaa tekijöitä kun jotain halutaan ostaa. Sekin voidaan tehdä monella tavalla. Jos päätetään kilpailuttaa jokin suuri asia, vaikka koko Salon jätehuolto, eivät pienet paikalliset yritykset ehkä voi osallistua kilpaan. Heillä ei ole riittävästi autoja ja henkilökuntaa. Silloin kilpailun voi voittaa vain suuri kansainvälinen yritys. Pienyrittäjät ovat tärkeitä, sillä he tuovat työtä ja toimintaa koko seutukunnalle.

UUDEN KUNNAN UUDET LINJAT - HYPPÄÄ KYYTIIN JA ÄÄNESTÄ KRISTILLISDEMOKRAATTEJA!